USEIMMIN KYSYTYT KYSYMYKSET



K: Eikö paljain jaloin juoksu satu?
V: Jos se sattuisi, ei sillein kukaan juoksisi. No kyllä joskus sattuu, jos astuu kipeästi kiven tms. päälle, mutta ei sitä usein tapahdu. Kengillä juoksijoilla on useammin kengistä aiheutuvia ongelmia, kuin paljasjalkailijoilla vammoja.

K: Tiellä on kauheasti lasia, eikös jalkoihin tule haavoja?
V: Todellisuudessa kevyenliikenteen väylillä on harvoin lasia tai muuta terävää tavaraa. Hiekoituskivien terävät pikkumurut taitavat useimmi aiheuttaa pistoksia. On tärkeätä, ettei jalka luista alustaa vasten yhtään, kun askel tulee alas.

K: Mutta talvella on kuitenkin juostava kengät jalassa?
V: Kyllä ja ei. Tallaantunut lumi on hyvä alusta juosta paljain jaloin, mutta se edellyttää että elimistö on tottunut kylmään. Syksyllä ilman viiletessä elimistö tottuu ja pakkasten alkaessa varovainen sopeutuminen jatkuu. Toki kovemmilla pakkasilla on paikallaan pukea kevytkengät tai juosta sisähallissa.

K: Mitä järkeä on juosta paljain jaloin?
V: Se vapauden tunne! Ja paljasjalkailu vahvistaa jalkojen lihaksistoa, kehosi tasapainoa, asentotuntoa, parantaa juoksun taloudellisuutta, sekä momia muita positiivisia asioita

K: Olen joskus kokeillut liikkua ulkona paljain jaloin, mutta jalkapohjani ovat liian arat. Mitä teen?
V: Meillä kaikilla, jotka olemme käyttäneet kenkiä koko ikämme, ovat jalat sekä muotoutuneet hiukan luonnollisesta poikkeavaksi, että iho kovin pehmeä ja arka. Liikkeelle kannattaa lähteä varovaisesti, eli ensi kävellen asfaltilla, hiekalla, kivikossa. Muutaman päivän päästä voit jo kokeilla kevyesti juoksemista.

K: Asun kaupungin keskustassa, jossa on vain asfaltoituja katuja. Missä voisin aloittaa paljasjalkajuoksun?
V: Paljasjalkajuoksu on parasta aloittaa kovalla pinnalla. Asfaltti on erinomainen alusta siihen. Asfaltilla näet roskat hyvin ja se ei anna Sinun juosta kanta-askeleella, joten opit oikean askelluksen helpommin. Muutaman kuukauden jälkeen voit siirtyä juoksemaan hiekalle ja kivikolle.

K: Minulla on lättäjalat. Olisiko hyvä käyttää tuettuja paljasjalkakenkiä?
V: Lättäjalkaisuus johtuu useimmiten jalkojen toiminnallisista muutoksista. Eli jalkojen nivelsiteet ja lihakset ovat löystyneet/surkastuneet, eivätkä tue jalkaterää riittävästi. Aloita paljasjalkakävelyllä ja tee jalkajumppaa, niin saat jalkoihisi ryhtiä juoksua ajatellen. Välttämättä et saa normaalia pitkittäisholvia jalkoihisi, mutta jo jalkaterän tuennan lisääntyminen mahdollistaa juoksemisen.

K: Olisiko paljasjalkajuoksu hyvä aloittaa paljasjalkakengillä?
V: Termi “paljasjalkakenkä” on hassu, eihän sellaista olekaan. Joko olet paljain jaloin tai sitten et ole. Mutta vastaus kysymykseen: jalkapohja on hyvä rajoitin, kun jalkapohja alkaa aristamaan olet juossut tarpeeksi. Elimistösi (lihakset, jänteet, nivelsiteet, hermot) kestävät sen minkä jalkapohjasikin kestävät. Jos käytät kevytkenkiä, on olemassa vaara, että juokset liikaa. Tällöin voit saada rasitusvamman, kuten pitkän varvasluun rasitusmurtuman. Kevytlengillä juostessa tulee olla hyvin varovainen määrien kanssa.

K: Eikös kuka vaan osaa juosta paljain jaloin? Miksi sitä pitäisi opetella?
V: Lapsi, joka opettelee kävelemään ja juoksemaan paljain jaloin, oppii oikean tekniikan itsestään. Meistä suurin osa on käyttänyt kenkiä koko ikänsä, joten meidän luonnollinen tekniikkamme on sekaisin. Jotta paljasjalkajuoksu olisi turvallista, on oikea tekniikka syytä oppia.

K: Haluaisin juosta paljain jaloin, mutta olen kuullut ettei se sopisi diabeetikoille?
V: Totta, diabeetikoiden ääreisverenkierto heikentyy, joten mahdolliset ihovammat paranevat huonommin. Myös hermoston toiminta saattaa olla jalkapohjissa heikentynyt, niin ihovaurioiden riski kasvaa. Diabeetikoille ja hermostosairauksiat kärisiville suositelluin vaihtoehto on kevykengillä juokseminen. Kentä suojaa ihoa, mutta juoksumäärän lisäämisen kanssa tulee olla varovainen, ettei rasitusvammat koidu kohtaloksi.

K: Miksi paljasjalkajuoksijoita on niin vähän?
V: Moni ei tule edes ajatelleeksi, että paljain jaloin voisi juosta. Tai että hän itse voisi juosta niin. Suomen talvet myöskin rajoittavat suurempaa innostusta lajia kohtaan. Paljasjalkajuoksemista ei tulisikaan nähdä niin musta-valkoisena, vaan jos kengillä juokseminen onnistuu ongelmitta, voi paljasjalkailun ottaa siihen tueksi ja vaihtelun tuojaksi. Ehdottomuus ei ole hyvä tässäkään asiassa.

K: Kuinka kovaa voi juosta paljain jaloin?
V: Niin kovaa kuin pystyt. Ei ole olemassa mitään rajoitetta kengättömyydessä vauhdin suhteen.  Esimerkiksi Abebe Bikila juoksi maratonin aikaan 2h15min16s, eli 3.12 min/km. Ja lujempaakin voi juosta

K: Voiko päkiäaskelluksella juosta hitaasti?
V: Kun aloittaa paljasjalkajuoksun, tulee alussa juostakin hitaasti. Näin tekniikkaa voi kehittää parhaiten. Paljain jaloin voi juosta vaikka paikallaan.

K: Miten pitkänmatkaa voi juosta paljain jaloin?
V: Lenkin pituus riippuu kehosi sopeutumisesta juoksemiseen. Alussa lenkkien tulee olla lyhyitä, mutta kehityksen myötä lenkkien pituudet voi kasvattaa huomattavasti. Esimerkiksi intialainen Vishwanathan Jayaraman (50+) juoksee joka päivä maratonin verran paljin jaloin. Hän on myös juossut 100km:n ultran paljain jaloin (Bangalore Ultra Marathon 2011).





Jos Sinulla on lisää kysymyksiä, lähteä niitä osoitteeseen luomujuoksu ja gmail piste com